Tutkailin tänään omaa käytöstäni ja toimintaani suhteessa mediaan. Huomaan olevani melkoisen passiivinen median käyttäjä. Käyn esimerkiksi muutamalla netin keskustelupalstalla melko säännöllisesti lukemassa muiden juttuja, mutta harvoin kommentoin mitään itse. Olen jopa kirjautunut parille foorumille, mutta en ole lähettänyt kuin yhteensä kaksi viestiä. Tämä on sinänsä kummallista, että osallistumattomuuteni ei todellakaan tarkoita sitä, etteivätkö keskustelut herättäisi minussa mitään ajatuksia. Osittain tämä johtuu varmaan siitä, että netissä surffaillessa voi helposti siirtyä aiheesta toiseen ja vaikka jokin kirjoitus herättäisi vahvoja tunteita, ei niitä ole pakko päästä purkamaan, sillä voin siirtyä parilla klikkauksella toiseen aiheeseen ja unohtaa varsinkin negatiiviset ajatukset melko nopeasti. Toisaalta sellaisiin aiheisiin, joista en koe tietäväni erityisen paljon, en edes uskalla kommentoida siinä pelossa, että sanon jotain hassua, mikä hävittää koko kommenttini uskottavuuden.
Aamulehden ja Hesarin juttuihin kommentoiminen on sitten taas vähän erilaista. Jos haluan kirjoittaa jotain, voin tehdä sen nimimerkillä, johon en ole sidottu. Seuraavalla kerralla voin käyttää toista nimimerkkiä jos haluan, eikä minulle siten synny välttämättä minkäänlaista identiteettiä muiden keskusteluun osallistujien mielessä.
Noin mielen ja ajattelun tasolla koen kuitenkin olevani melko kriittinen median käyttäjä. En vain ilmaise sitä erityisen innokkaasti. Lehdenkin luen yleensä täydessä hiljaisuudessa. Toisin kuin avomieheni, joka usein sanoo ajatuksensa ääneen jopa kesken artikkelin. Hyvä järjestys on, kun minä luen lehden ensin, niin pystyn sitten keskustelemaan ja kommentoimaan avomieheni ajatuksia :D
Televisio on sellainen media, että ohjelmasta riippuen, se herättää kyllä ajatuksia, tunteita ja mielipiteitä, mutta päällisin puolin on aika passivoiva. Sitä vain istuu ja töllöttää. Usein se toki on tarkoituskin, tapa rentoutua. Olen huomannut, tai pikemminkin minulle on huomautettu, että televisiota katsoessani en reagoi ympäröivän maailman menoon ollenkaan. Toivoisin, että kykenisin samaan yrittäessäni nukkua. Televisiota katsoessani siis esimerkiksi meteli ei paljonkaan häiritse, mutta nukahtamaan en pysty kuin täydessä hiljaisuudessa...
Jos minun täytyisi nimetä oma roolini median käyttäjänä, sanoisin olevani vastaanottaja. Otan vastaan tiedon ja viihdykkeet, mutta kuitenkin itse valikoiden. En niinkään ota tehtäväkseni parantaa tai muuttaa mitään, mutta pyyhin pois ne asiat, jotka minua eivät kiinnosta tai jotka katson jotenkin huonoiksi. Käytän esimerkiksi nettiselaimessani Adblockeria, joka poistaa käytännössä kaikki mainokset selaamiltani sivuilta.
